Kevät on aikaisessa ja kesäkin yrittää tehdä tuloaan. Viimeyönä tulla tupsahti kuitenkin taas muutama sentti lunta tänne Etelä-Suomeen. Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin kevään tulo merkitsi uuden ihmeen alkua myös seitanprojektissa, sillä ensimmäiset Vegekebabrasiat lähtivät tuolloin kauppojen hyllyyn. Kaksi kuukautta tästä taaksepäin tuote oli lyönyt itsensä läpi jo paikallisesti lohjalaisen ravintola Fenersin annoksissa. Sitä ennen Vegekebabbimme oli tullut tutuksi parin vuoden ajan lähinnä lähikaupunkien innokkaimmille vegeilijöille, kotimyynnin kautta.

Kauppamyynti lähti vauhtiin mukavasti kauppiaiden soitellessa tuotteen perään. Tuolloin (kevättalvi 2018) seitanit leivottiin paikallisen pitopalveluyrityksen pienessä mutta tehokkaassa keittiössä Lohjan Routiolla. Jälleenmyyjien määrän kasvaessa vaivatta, olimme kuitenkin jo heti kesän kynnyksellä siinä tilanteessa, että keittiö kävi auttamattoman pieneksi tilan- ja ajankäytön suhteen. Alkoi kuumeinen pohdinta siitä, kuka ja missä, valmistaa seitanit tästä eteenpäin? Tee-se-itse-periaate oli lähtökohtana, mutta pystymetsästä alalle tulleena ajatus oman tuotantoyksikön perustaminen tuntui kovin haastavalta monessakin mielessä. Yhteydenotto Suomen kasviproteiinipioneeriin, Tammisaaressa toimivaan Jalotofuun, antoi kuitenkin toiveita asian järjestymisestä. Muutamien yhteistyöpalaverien jälkeen asia olikin edennyt siihen pisteeseen, että aloimme suunnittelemaan seitanpajan tiloja Tammisaareen Tofun alivuokralaiseksi. Samaan aikaan sesonkikausi puski pitopalvelukeittiöön sillä voimalla, että seitantuotanto oli pakko keskeyttää. Katkos venyi lopulta yli puolen vuoden mittaiseksi, kunnes 2019 alkuvuodesta meillä oli sitten ihkaoikea, tilava ja asianmukainen tuotantotila Tammisaaressa, Jalotofun Tempetuotannon naapurissa. Pajan pystytyksessä saimme korvaamatonta apua ja tietotaitoa Jalotofun veteraaneilta. Tässä vaiheessa myös investoimme sen verran, että saimme pajan perusvarustuksen kuntoon; työtasot, jäähdytyslaitteet, taikinakoneet, automaattisen siivutuskoneen sekä Jalotofun käytöstä poistuneen pakkauskoneen.

Helmikuussa 2019 paja oli vihdoin käyttövalmis. Kevät teki taas tuloaan. Pitkäksi venynyt tuotantokatkos juuri nousseen hypen hetkellä harmitti ja pisti miettimään, olimmeko menettäneet parhaan hetkemme jo? Toisaalta olimme nyt ratkaisseet suurimman ogelman ja täten moninkertaisesti paremmassa tilanteessa vuoden takaiseen nähden. Tuotantoprosessin skaalaus astetta isompaan ei sujunut ongelmitta, mutta muutaman hikisen viikon jälkeen sekin hoitui. Sitten alkoi tohina ja kevään edetessä uusia jälleenmyyjiä olikin tullut kymmeniä. Ja mikä tärkeintä, nyt tuotettamme löytyi jo akselilta Hanko – Rovaniemi, aiemman Uudenmaan sijaan.

Kevät 2019 jää merkittäväksi hetkeksi seitanprojektin historiassa; tuotantotilan löytyminen, tuotteen valtakunnallinen saatavuus, seitankokin ensimmäinen palkka ja yrityksen ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen.

Nyt 2020 huhtikuussa fiilis on melko luottavainen ja innokas. Lähiaikoina on putkahtamassa pari tuoteuutuutta ja homma edistyy monella osa-alueella koko ajan hiljalleen ja oikeaan suuntaan. Opittu on paljon, esim. se, että ilman jatkuvaa työtä ja panostusta homma kuivuu kasaan nopeasti. Innolla eteenpäin!

-Seitankokkisi, Santtu