Mitä on vastuullisuus?
Vastuullisuus ja kestävä elämä käsitteinä tarkoittavat ihmisille eri asioita. Nykyisen kertakäyttökulttuurin keskellä yhä useammalle on tullut tärkeäksi kuluttaa ja elää kestävämmin. Yksi osa kestävää elämäntapaa on turhan kuluttamisen välttäminen. Kuitenkin vain harva voi nykyaikana elää kuluttamatta mitään, siksi on tärkeää kuluttaa kestävästi. Ostosten tekeminen harkiten, tavaroista huolehtiminen, vastuullisesti valmistettujen tuotteiden ostaminen tarvittaessa sekä palveluiden hyödyntäminen uuden ostamisen sijaan ovat kestävää kuluttamista.
Vastuullisuus on arvo, jonka ohjaamina ihmisten, yhteisöjen ja yritysten on toivottavaa toimia yhteiskunnassamme. Vaikuttavin vastuullisuus ilmenee konkreettisina tekoina, jotka muuttavat elämäämme, elinympäristöämme ja sitä kautta hiljalleen koko maailmaa. Vastuullisuus on myös vahvistuva trendi, joka vaikuttaa asenteisiin, mielikuviin ja tapoihimme toimia. Liike-elämän näkökulmasta vastuullisuus ilmenee vaikutuksena ostopäätöksiin ja usein myös ostoboikotteihin. Tuotteiden ja palveluiden läpinäkyvyys, alkuperä sekä tarjoajan vastuullisuuden osoittaminen ovat kasvussa suomalaisten ostopäätökseen vaikuttavina tekijöinä.
Yritystoiminnan vastuullisuus
Vastuullinen yritystoiminta voi vahvistaa merkittävästi sekä taloudellista, että yhteiskunnallista hyvinvointia. Turvallinen, yhdenvertainen, moninainen sekä osaamista ja hyvinvointia edistävä työpaikka on arvokas asia ihmiselle ja yhteisölle.
Vastuullinen yritys tunnistaa toimintansa merkittävimmät ympäristövaikutukset sekä kehittää ja toteuttaa aktiivisesti toimintatapoja, joilla minimoidaan haitallisimpia vaikutuksia. Vastuullinen yritys ulottaa toimintansa vaikutuksien huomioimisen myös hankinta- sekä alihankintaketjuunsa.
Vastuullisuuden mittaaminen
Vastuullisuuden mittaaminen ja mittausten vertailu on haasteellista. Siitä huolimatta vastuullisuuden noustua trendiksi on asiantuntijoiden avulla kiihtyvässä määrin pohdittu ja kehitetty tapoja vertailukelpoiseen vastuullisuuden mittaamiseen.
Vastuullinen yritys toimii yhteiskunnan normien ja lakien puitteissa. Nämä ovat kuitenkin vajavainen mittari vastuullisuudelle, sillä yhteiskunnan lakimuutokset ja säädökset etenevät yleensä jäljessä tiedosta ja tutkimuksesta. Aidosti vastuullinen yritys ei jarruta kehitystään vastuullisuuden saralla vetoamalla lain vähimmäisvaatimukseen. Voidaankin perustellusti kysyä voiko esimerkiksi tehoeläintuotantoon sidoksissa oleva yritystoiminta olla todellisuudessa kovin vastuullista, vaikka se täyttäisi nykyisen lain vaatimukset.
Vastuullisuus ruokaketjussa
Vastuullisuus ruokaketjussakin kiteytyy kestävään kehitykseen, joka koostuu ympäristöllisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kehityksen ollessa kestävällä pohjalla markkinatalous sopeutuu käytössä olevien luonnonvarojen määrään, paikallisesti sekä globaalisti.
Ruokaketjulla tarkoitetaan vaiheita, joiden kautta ruoka kulkee pelloilta kuluttajan pöytään. Suomalaisen ruokaketjun vastuullisuus voidaan kiteyttää ympäristön ja eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, työhyvinvointiin sekä taloudelliseen hyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen.
Mitä on vastuullinen ruoka?
Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Sillä on myös muita vaikutuksia ympäristöön. Erityisen merkittävä on maatalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Globaalisti maatalous ja ruuantuotanto ovat suurimmat tekijät metsäkadon kasvussa ja luonnon köyhtymisessä. Suomalaisten ruuankulutuksella on yhteys muun muassa Itämeren rehevöitymiseen ja sademetsien hakkuisiin.
Alkutuotanto eli maatalous on suurin ruuan ympäristövaikutusten aiheuttaja. Esimerkiksi elintarvikkeiden valmistus, pakkaus tai kuljetus aiheuttavat yleensä vain pienen osan ilmastovaikutuksesta alkutuotantoon verrattuna. On laskettu, että on keskimäärin ekologisempaa rahdata kasviproteiinia maailman toiselta laidalta kuin kasvattaa eläinproteiinia lähipellolla. Eläinpohjainen ravinto on kaikin puolin kuormittavaa ympäristölle. Eläinten kasvattamiseksi joudutaan tuottamaan runsaasti rehua, jonka tuotanto vaatii muun muassa paljon peltopinta-alaa, lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi. Märehtijät, kuten lehmät ja lampaat, tuottavat ruuansulatuksessaan ilmastolle haitallista metaania.
Ympäristöhuolien lisäksi eläinpohjaiseen ravintoon liittyy suuri eettinen ongelma, sillä nykytiedon valossa eläimet ovat tietoisia ja tuntevia yksilöitä. Onko siis vastuullista antaa ruokapöytiimme päätyvien eläinten tulla kohdelluksi tavoilla, joilla emme ikinä haluaisi lemmikkikoiraamme kohdeltavan? Vastuullinen ruuantuotanto ei alista eläintä oloihin, jossa sillä ei ole mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen ja jossa sen ainut tehtävä on odottaa ennenaikaista kuolemaansa.
Ruokailutottumusten muuttamisessa vastuullisemmaksi ratkaisevaa on lihan ja maitotuotteiden vähentäminen, sillä useimmat suomalaiset syövät niitä ympäristön kannalta liikaa. Tärkeää on lisätä ruokavalioon kasviksia, juureksia, palkokasveja ja kestävästi tuotettua kasviproteiinia sekä syödä riittävästi myös viljatuotteita, marjoja ja hedelmiä. Tällainen ruokavaliomuutos on fiksu myös ravitsemuksellisesti.
Kasvisruokavalion hyödyt ja vaikuttavuus
Oxfordin yliopiston tutkijat mallinsivat neljän erilaisen ruokavalion vaikutukset 2050-luvulle saakka: tavallisen eli paljon eläintuotteita sisältävän ruokavalion, kansainvälisten ravintosuositusten mukaisen ruokavalion, kasvissyönnin sekä vegaanisen ruokavalion, joka ei sisällä yhtään eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa tai munia.
Tutkimus osoittaa, että kasvissyönnillä voitaisiin leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä säästää miljardeja dollareita terveydenhuollossa ja ilmastovahinkojen ehkäisyssä. Kansainvälisiä ravintosuosituksia seuraamalla voitaisiin välttää 5,1 miljoonaa kuolemaa vuodessa vuoteen 2050 saakka. Jos kaikki siirtyisivät noudattamaan vegaanista ruokavaliota, vältyttäisiin vuosittain 8,1 miljoonalta kuolemalta. Tutkijoiden laskelmien mukaan kasvissyönti voisi aiheuttaa jopa 1 000 miljardin säästöt vuosittain terveydenhuollossa. Vegaanisen ruokavalion noudattaminen auttaisi leikkaamaan myös ruoantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosentilla, siinä missä kansainvälisten ravintosuositusten mukainen ruokavalio auttaisi vähentämään päästöjä 29 prosentilla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä aiheutuvat säästöt olisivat jopa 570 miljardia.
Osta vastuullisesti
Ostavastuullisesti- sivusto on suomalaisen vastuullisuusmuotoilutoimisto- Infinen ylläpitämä palvelu, joka on tarkoitettu tuomaan helpotusta arkisten, vastuullisten valintojen ja ostopäätösten tekemiseen.
Riippumattomat asiantuntijat ovat kuratoineet kaikki sivustolla nähtävät tuotteet ja palvelut, jotta jokaisen kuluttajan ei tarvitse itse olla vastuullisuusasiantuntija. Vastuullisuuspaneelin jäsenet ovat kestävän tuotannon ja kulutuksen eri osa-alueiden pitkän linjan asiantuntijoita. Panelistit eivät työskentele sivustoa ylläpitävässä yrityksessä eivätkä saa työstään rahallista korvausta.
Suomen vastuullisin tuote- kilpailu
Santun Seitanin tuotteet läpäisivät kuratoinnin Osta vastuullisesti- sivustolle. Vegvursti valittiin, satojen kotimaisten tuotteiden ja palveluiden joukosta, vastuullisuuspaneelin kuratoinnissa yhdentoista finalistin joukkoon Suomen vastuullisin tuote- kilpailussa 2022. Vegvursti voitti ylivoimaisesti kilpailun yleisöäänestyksen.
Santun Seitan ja vastuullisuus
Santun Seitanin tarina sai alkunsa 90-luvun puolivälissä kun teini-ikäinen, eläinrakas Santtu sai tietää ja nähdä millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Santtu päätti ryhtyä kasvissyöjäksi ja alkoi kokkailemaan innokkaasti kasvisruokia. Entisenä lihanrakastajana Santtu innostui erityisesti lihankorvikkeiden kokkaamisesta ja kehittämisestä. Seitan osoittautui sopivimmaksi raaka-aineeksi pihveille ja nakeille. Vuosien kuluessa harrastus jatkui, kunnes 2016 Santtu törmäsi artikkeliin, jossa kerrottiin Berliinissä myytävästä seitankebabista. Santtu päätti kokeilla samaa, yllättävin seurauksin. Tieto mystisestä ja herkullisesta vegekebabista kiiri somen välityksellä tehokkaasti ja pian Santun ovelle alkoi ilmestymään kebabin ostajia naapurikaupungeista asti. Tämä herätti Santun sisäisen puuhapeten virittelemään uutta projektia, jonka toteutuessa vegekebab löytyisi ruokakaupoista ja lähiseudun ravintoloista. Hanke jäi pöytälaatikkoon hetkeksi, kunnes 2018 alkuvuodesta Santun Seitan muuttui osakeyhtiöksi ja aloitti liiketoimintansa Lohjalla.
Kasvisruoka on tämän päivän vaikuttavin, helpoin ja maukkain vastuullisuusteko. Santun Seitan on sitoutunut vain ja ainoastaan kasvipohjaisten tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Yrityksemme ei ole syntynyt vegebuumin markkinarakoon sukeltamalla. Santun Seitan on syntynyt intohimosta kehittää lihan korvaavia tuotteita, joissa yhdistyvät vastuullisuus, vegaanisuus sekä ennennäkemättömän maukas maku. Työskentelemme edelleen päivittäin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vastuullisuus merkitsee meille sitä, että pyrimme tekemään asiat toimintamme eri tasoilla aina mahdollisimman hyvin ja oikein. Vastuullisuus ilmenee pienen yrityksemme arjessa usein hyvin käytännönläheisesti. Energiatehokkuus, hävikin välttäminen, tuoteturvallisuus ja luotettavana kumppanina oleminen ovat vastuullisuutemme ydintä. Vastuullinen ruuantuotanto nojaa arvoihin sitoutuneisiin osaajiin. Olemme ylpeitä, että olemme ansainneet paikkamme tässä joukossa, tuoden kasvavan panoksemme kehitykselle kohti kasvissyönnin ja veganismin valtavirtaistumista.
10 vinkkiä vastuulliseen ateriaan
- Suosi kasvisruokaa – Kasvisruoka on terveellistä, ympäristöystävällistä ja samalla ratkaisu eläintuotannon eettisiin ongelmiin. Esimerkkivertailuna seitan, jonka hiilijalanjälki on jopa 130 kertaa alhaisempi kuin naudanlihan.
- Suosi kotimaista – Kotimainen kasvisruoka on ruoan laadun, työllisyyden, eettisyyden ja ruokakulttuurin näkökulmasta hyvin vastuullinen teko.
- Suosi lähiruokaa – Lähellä tuotettu ruoka merkitsee lyhyempiä kuljetusmatkoja ja siten pienempää hiilijalanjälkeä. Pienet yritykset elävöittävät seutuaan sekä rikastuttavat ruokakulttuuria yksilöllisillä tuotteillaan.
- Suosi sesonkia – Valitse ruoan raaka-aineet vuodenaikojen ja sesonkien mukaan. Kasvukauden aikana tuotetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa, valaistusta ja lannoitteita kuin muuna aikana tuotetut.
- Suosi luonnon antimia – Luonnossa kasvaneella ruoalla on pienemmät ympäristövaikutukset kuin kasvatetulla. Luonnon marjat ovat todellista superfoodia, joka kannattaa poimia talteen. Sienistä saat erinomaista proteiinia ja täyteläistä makua moniin ruokiin.
- Kokkaa fiksusti – Kokatessa voi säästää paljon energiaa. Käytä optimaalisen kokoista kattilaa ja keittolevyä. Keittäminen kannattaa tehdä mahdollisimman vähässä vedessä, kattilan kansi päällä. Pienet määrät ruokaa kannattaa kokata liedellä, sillä uuni vie enemmän sähköä.
- Vältä ruokahävikkiä – Suunnittele ruokaostokset. Osta vain mitä tarvitset ja vain sen verran kuin tarvitset. Täytä jääkaappi siten, että vanhimmat ruoat ovat etuosassa. Käytä ruoantähteet osana seuraavan päivän ateriaa ja pakasta loput. Kertaa mitä eroa on parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä.
- Vastuullisuusmerkit – Merkinnät kertovat ruoan alkuperästä. Vegaaninen- merkistä tiedät, että tuote ei sisällä mitään eläinperäistä. Avainlippumerkki kertoo tuotteen valmistamisen korkeasta kotimaisuusasteesta. Luomumerkki kertoo, että ruoka on tuotettu EU:n luomuehtojen mukaisesti. Joutsenmerkki ketoo pyrkimyksestä vähentää tuotannon ja kulutuksen haitallisia ympäristövaikutuksia. Sirkkalehtimerkki on suomalaisten vihannesten, marjojen ja hedelmien tuotemerkki. Osta vastuullisesti- merkki on vastuullisuusmmattilaisten kuratoima tunnustus kattavat vastuullisuuskriteerit täyttävälle tuotteelle.
- Lajittele pakkausjäte – Muistathan lajitella oikein, jotta pakkausjäte saadaan talteen ja mahdollisesti uusiokäyttöön. Suosi kierrätettäviä pakkauksia ja pulloja. Käytä muovipussin sijaan omaa kauppakassia. Valitse tuotteita, joita ei ole pakattu turhaan.
- Dyykkaa – Tutustu turvalliseen dyykkaamiseen. Kaupat ja yhdistykset toteuttavat yhteistyönä hävikkiruoan jakamista tarvitseville. Tästä huolimatta Kaupat joutuvat heittämään suuren määrän syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin. Dyykkaaminen on mielenkiintoinen ja ruokakuluihin säästöä tuova, tehokas tapa torjua hävikkiä.
Lähteet:
- Osta vastuullisesti- sivusto: https://www.ostavastuullisesti.fi
- Ruokatieto- sivusto: https://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/ruokaketjun-vastuullisuus
- WWF Suomi- sivusto: https://wwf.fi/ruoka/ruuan-ymparistovaikutukset/
- Maaseudun tulevaisuus- artikkeli: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/a6c2b602-594f-55e1-80c5-81c848b7bb3c
- Oxforsin yliopiston tutkimus: https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1523119113
- K-ruoka.fi- sivusto: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/vastuullisuus/12-vinkkia-vastuulliseen-ateriaan